THOMPSON, KATE: Kirjasto sodan keskellä

Kustantaja: Bazar 2023

Alkuteos: The Little Wartime Library (2022)

Suomennos: Tuulia Tipa

Ihmiset tulevat kirjastoon ymmärtääkseen maailmaa. (Carol Stump, Libraries Connected -järjestön puheenjohtaja)

Kate Thompsonin romaani Kirjasto sodan keskellä sijoittuu vuosien 1944–1946 Itä-Lontooseen. Päähenkilö on 25-vuotias lastenkirjastonhoitaja Clara Button, joka joutui ottamaan vastuun Bethnal Greenin pääkirjastosta sen jälkeen, kun se Lontoon ensimmäisissä pommituksissa vaurioitui ja Claran ihana esimies sai surmansa. Työ on Claran voimavara, sillä hänen aviopuolisonsa Duncan kuoli neljä vuotta sitten sodassa eikä pariskunta ehtinyt lyhyen yhteiselonsa aikana saada lasta.

Bethnal Greenin metroasema jäi sodan sytyttyä keskeneräiseksi eikä sillä ollut vielä yhteyttä raideverkostoon. Kolme vuotta pääkirjaston vaurioitumisen jälkeen asema on kaupunginosan asukkaiden turvapaikka. Kaksikymmentäneljä metriä maan alla kulkevassa tunnelissa on kolmikerrossänkyjä viidelletuhannelle hengelle. Siellä on teatteri, jossa pidetään näytöksiä ja jossa on jopa oma flyygeli. Asemalla on lastentarha ja kahvio, sairastupa ja liikkuva kampaaja.

Ennen kaikkea maan alla on 4000 niteen kirjasto, jossa lapsille pidetään joka päivä tarinatuokio. Kirjastolle lahjoitetulla autolla Clara ja ystävänsä Ruby vievät kirjoja tehtaissa pitkiä päiviä uurastavien naisten lainattavaksi ja houkuttelevat naisia myös juuri perustettuun lukupiiriin. Tämä kaikki tukee Britannian ”Lukemalla voittoon”-kampanjaa ja tuo Claralle aivan ansiosta tiedotusministeriön palkinnon.

Kirjasto sodan keskellä -romaani kuvaa uskottavasti sodan kauhuja, ohjusiskuja, raunioita ja kuolemaa, mutta on silti viihteellinen. Sen henkilöt rakastavat, kokevat iloa ja surua, pelkoa ja toiveikkuutta. Yhdessä he ponnistelevat ja monet osoittavat suurta urheutta, mutta on myös ongelmia: väärinkäsityksiä, ilkeyttä ja ennakkoluuloja. Lukija voi kuitenkin melko turvallisesti luottaa siihen, että asiat lopulta järjestyvät.

Thompson nostaa esiin ikuisen kiistakapulan: Mikä on kirjaston tehtävä? Kirjoitetun sanan voimaan uskovan Claran näkemyksen mukaan kirjasto on avoin kaikille ja tarjoaa luettavaksi sitä, mitä ihmiset kulloisellakin hetkellä tarvitsevat. Esimiehen mielestä taas dekkarit ja rakkausromaanit eivät kuulu kirjastoon eivätkä myöskään niitä lukevat asiakkaat. Lapsetkaan eivät ole hänen mielestään kirjastoon tervetulleita kuin ehkä tiettyyn kellonaikaan puoleksi tunniksi.

”Tämän suojan naiset kaipaavat epätoivoisesti pakohetkeä, eivät sivistystä.”

”Elleivät he jaksa lukea muuta kuin roskaa, teemme heille vain palveluksen, jos estämme heitä lukemasta yhtään mitään.”

”Estämme heitä lukemasta! Mitä minun siis pitäisi teidän mielestänne tehdä, kasata kaikki rakkausromaanit laiturille ja tuikata tuleen, vai? Aivan Hitlerin tapaan!”

Naisen asema nousee Kirjasto sodan keskellä -teoksessa vahvasti esiin. Claran äiti ja anoppi vaativat Claraa luopumaan ansiotyöstään, jota pitävät naiselle sopimattomana. Eivätkä he edes tiedä, että Clara tarjoaa kannustavaa luettavaa naisille, jotka harkitsevat jättävänsä henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisen puolisonsa, ja tiskin alta pamfletteja naisille, jotka eivät halua tulla raskaiksi!

Clara painottaa myös sitä, että jokaisella lapsella on oikeus lukemiseen. Räikein esimerkki lapsen huonosta kohtelusta on poika, joka ei usko voivansa oppia lukemaan, koska on vasenkätinen ja siksi koulunsa opettajan mukaan vajaaälyinen. Clara ei myöskään hyväksy jakoa poikien kirjoihin ja tyttöjen kirjoihin; jos tyttö haluaa lukea poikien seikkailuromaania, ei siinä ole mitään sopimatonta.

Kirjan loppuluvuissa Kate Thompson kertoo Bethnal Greenin kirjaston historiasta. Vuonna 2022 vietetyn kirjaston satavuotisjuhlan kunniaksi Thompson kirjoitti romaanin Kirjasto sodan keskellä, jossa hän perusteellisen tutkimustyön lisäksi hyödynsi tekemiään haastatteluja. Ensinnäkin hän haastatteli sataa kirjastotyöntekijää ja poimi haastatteluista lauseita kirjan kunkin luvun alkuun. Hän sai myös mahdollisuuden haastatella henkilöitä, joilla oli omakohtaisia muistoja sota-ajan kirjastosta Bethnal Greenin metroasemalla.

Kirjasto sodan keskellä -teoksessa asioita seurataan vuorotellen Claran ja Rubyn näkökulmasta. Kertomus etenee vauhdikkaasti ja sujuvasti ja on lämminhenkisyydessään viihdyttävä ja miellyttävä. Kirjaston ystäviä lämmittänee erityisesti kirjailijan suitsuttama ylistys kirjallisuudelle, kirjastoille ja kirjastossa työskenteleville. Kate Thompson on kampanjoinut aktiivisesti kirjastojen lakkauttamista ja määräahojen supistamista vastaan.

Kirjasto on ainoa maksuton, turvallinen ja demokraattinen paikka, jonne kuka tahansa voi mennä – kehdosta hautaan – ilman, että hänelle yritetään kaupitella mitään. Maailman ympäri matkustamiseen ei tarvita penniäkään. Kirjasto on asuinalueen sydän, joka tarjoaa arvokkaita resursseja kaikille niitä tarvitseville. Se on paikka, jossa voi vain olla, haaveilla ja paeta arkea – kirjojen kanssa. Mikä sen arvokkaampaa? Nostetaan siis hattua kaikille kirjastotyöntekijöille. Ilman teitä emme tule toimeen.