TAHVANAINEN, SANNA: Kirsikoita lumessa

Kustantaja: Otava 2019

Alkuteos: Körsbär i snön

Suomennos: Jaana Nikula

Sanna Tahvanainen (s. 1975) on suomenruotsalainen kirjailija, joka on romaaneissaan tutkinut maailmanhistorian kiinnostavia naisia. Kuningatar (2013) käsitteli kuningatar Viktoriaa ja Pikkumusta (2016) Coco Chanelia. Uusin romaani Kirsikoita lumessa kertoo vuodesta 1953 runoilija Sylvia Plathin elämässä.

Sylvia Plath voittaa Mademoiselle-aikakauslehden novellikilpailun ja pääsee palkkioksi yhdeksäntoista muun tytön kanssa kuukaudeksi töihin lehden toimitukseen New Yorkiin. Etukäteen on jo tiukasti ohjeistettu siitä, että myös lehden harjoittelijoiden tulee olla tiptop-kunnossa aamusta iltaan. Käsineet ja elegantti hattu ovat pakolliset.

Sylvian perhe on köyhä. Tyttö asuu pienessä talossa äitinsä, veljensä ja isovanhempiensa kanssa ja joutuu tilanpuutteen takia nukkumaan samassa sängyssä äitinsä kanssa. Äiti on takertuva ja ylihuolehtiva, mikä ahdistaa itsenäisyyttä havittelevaa nuorta naista. Sylvian suunnitelmissa onkin tulevan neljän viikon aikana kirjoittaa valmiiksi romaani ja löytää sopiva mies. ”Kirsikkansa” hän on jo menettänyt äidin tietämättä, joten miehet eivät pelota mutta alkavat kyllä helposti kyllästyttää.

Ihannemieheni on kolossi. Joku niin riuska, että voi helposti nostaa minut ja kantaa olallaan.

Nyt mentiin liian suoraan asiaan.

Neroleimaus!

Minä. Olen.

Kaksi sanaa riittää.

Kaikki harjoittelijatytöt asuvat Barbizon-hotellissa eli Nukkekodissa. Säännöt ovat ankarat, mutta Sylvia niistä vähät välittää. Öisin hän pujahtaa paloportaita pitkin kaupungin humuun, nauttii musiikista, alkoholista ja miehistä. Hetkeäkään kallisarvoisesta ajasta ei saa hukata, kun haluaa kerätä kokemuksia kirjaa varten. Ensimmäinen lause siihen Sylvialla olisi jo valmiina.

Hän astui yöhön mustaan šantungiin kietoutuneena.

Kirja alkaa valoisassa sävyssä. Harjoittelijoista eli Millie-tytöistä muodostuu toisiaan tukeva piiri, jossa Sylvia loistaa laajan lukeneisuutensa ja tietämyksensä ansiosta. Hän seuraa valppaasti ajan tapahtumia ja intoilee kuningatar Elisabetin kruunajaisista ja Marilyn Monroen Hollywoodin kadulle saamasta tähdestä. Sitten tapahtuu asioita, jotka masentavat Sylviaa ja saavat hänen sisimmässään piilevän Paniikkilinnun liikehtimään. Enää eivät piristä edes sukkaan piilotetut pillerit, joita Sylvia alkaa napsia kourakaupalla. Jaksaako hän toteuttaa matkalle asettamiaan tavoitteitakaan?

Tahvanainen luo nuoresta Sylvia Plathista varsin uskottavan hahmon; nuoren naisen, joka on tiedonhaluinen ja älykäs, mutta vajoaa pikkuhiljaa kohti raskasta masennusta. Muitakin persoonallisia hahmoja kirjasta löytyy, esimerkiksi Mademoiselle-lehden toimituskunnasta. Millie-tytötkään eivät jää kasvottomaksi massaksi, vaan muuttuvat Sylivan terävän katseen alla yksilöiksi erilaisine taipumuksineen ja päämäärineen.

PS. Kirjan nimi tulee Revlonin huulipunasta.