BENNETT, BRIT: Mikä meidät erottaa

Kustantaja: Tammi 2021

Alkuteos: The Vanishing Half

Suomennos: Maria Lyytinen

Louisianalainen Mallardin pikkukaupunki ei näy kartoissa, mutta paikkana se on erikoinen: alun alkuaan vaaleaihoisille värillisille perustettu ja yhä edelleen vaaleaihoisten ja vaaleatukkaisten ihmisten asuttama. Vierailija ei siellä erota ulkonäön perusteella mustaa valkoisesta, mutta tosiasiassa ihmiset ovat kyllä samalla tavoin eriarvoisia kuin muualla Yhdysvalloissa. Esimerkiksi kirjan päähenkilöiden Desireen ja Stellan isä tulee 1940-luvulla valkoisten miesten lynkkaamaksi, koska on polkenut hintoja.

Mutta keitä nuo kylällä käyskentelevät ihmiset sitten olivat? Nuo vaaleaihoiset ja vaaleatukkaiset ja punapäät, tummimmatkin korkeintaan kreikkalaista muistuttavia? Tällaiset ihmisetkö laskettiin Amerikassa mustiksi, heidätkö valkoiset halusivat pitää kaukana? Mutta miten he edes erottivat nämä ihmiset omistaan?

Kermanvaaleat Desiree ja Stella ovat identtiset kaksoset. Vallattomampi ja levottomampi Desiree suunnittelee pitkään lähtöä pois tylsästä Mallardista ja ryhtymistä näyttelijäksi. Stella taas on järkevä ja fiksu. Hänen halunsa lähteä kotikaupungista herää vasta sitten, kun perheen huonon rahatilanteen takia jatko-opiskelu ja haave opettajan urasta osoittautuu mahdottomaksi. Kaksoset katoavat Mallardista New Orleansiin 16-vuotiaina vuonna 1954. Heidän uskotaan palaavan pian takaisin äidin luo, mutta… 

…eivät he palanneet. Vuoden kuluttua kaksoset sen sijaan erkanivat eri teille, jakautuivat kahtia kuin yhteinen munasolunsa aikoinaan. Stellasta tuli valkoinen ja Desiree nai tummimman miehen, jonka löysi.

Kuluu neljätoista vuotta ja sitten Desiree saapuu kotikaupunkiin taluttaen noin seitsemänvuotiasta pikimustaa tyttöä. Hämmentyneet ja suivaantuneet kaupunkilaiset eivät ole ennen nähneet keskuudessaan mustaa lasta eivätkä ole uskoa, että vaalea Desiree olisi voinut saada aikaiseksi jotain niin outoa. Jude onkin tullut isäänsä, joka osoittaa todeksi Mallardissa kulkevan uskomuksen: tummasta miehestä ei koidu mitään hyvää. Perheväkivalta on yksi syy, joka on saanut Desireen palaamaan, mutta toinen syy on Stella-siskon yhtäkkinen katoaminen jäljettömiin.

Jude on hiljainen ja yksinäinen tyttö, joka koulunsa ainoana mustana oppilaana on aina hyvin tietoinen erilaisuudestaan. Vahva ja älykäs Jude sivuuttaa kuitenkin kiusanteon, opiskelee ja muovaa itselleen sopivan elämän. Yksi asia häntä kuitenkin vaivaa: mitä tapahtui äidin kaksossiskolle? Missä on Stella, jota ilman Desiree tuntuu jotenkin kodittomalta?

Häntä nimiteltiin Tervapöpöksi. Yönmustaksi. Mokkakorvaksi. Mutiaiseksi. Sanottiin: Hymyile, muuten me ei nähdä sua. Sanottiin: Sä olet niin musta ettet erotu liitutaulusta. Sanottiin: Sä voisit taatusti mennä vaikka alasti hautajaisiin… Hän oli musta. Pikimusta. Tai ei, vaan niin musta, että näytti violetilta. Musta kuin kahvi, asfaltti, ulkoavaruus, musta kuin maailman loppu ja alku.

Stellan vaiheisiin päästään vasta kirjan puolivälissä. Käy ilmi, että hän oli jo koululaisena kokeillut valkoisena esiintymistä ja selviytynyt paljastumatta. Niinpä Stella tarttuu tilaisuuteen, kun sellainen tarjoutuu ja muuttuu valkoiseksi naiseksi, joka nai valkoisen miehen ja saa valkoisen orvokkisilmäisen Kennedy-tyttären. Hauras rakennelma saattaisi kuitenkin helposti sortua, joten yhteydet sukulaisiin on katkaistava täysin, varottava jokaista kielen lipsahdusta ja torjuttava jopa värillinen perhe naapurustosta.

Hän oli astellut taloon mustana tyttönä ja poistunut sieltä valkoisena. Hänestä oli tullut valkoinen vain siksi, että kaikki luulivat hänen olevan valkoinen.

Kohtalolla lienee sormensa pelissä, kun Jude tapaa Kennedyn ihan sattumalta ja oivaltaa tämän olevan serkkunsa. Eletään jo 1980-lukua, joten huoleton nautiskelija ja pintaliitäjä Kennedy ei hätkähdä niinkään siitä tiedosta, että on äitinsä puolelta värillinen, vaan siitä, että äiti on valehdellut taustastaan. Rotuasiat alkavat kuitenkin kiinnostaa sen verran, että Kennedy kokeilee mustaa rakastajaa, mutta tuntee silloin itsensä vain entistäkin valkoisemmaksi.

Mikä meidät erottaa on rakenteensa ja juonenkehittelynsä suhteen perinteinen romaani, mutta ajatusleikki sisarusten ja heidän tyttäriensä erilaisista kohtaloista tutustuttaa lukijan kuin huomaamatta siihen, miten ihonväri on vaikuttanut ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan Yhdysvalloissa 1940-luvulta 1990-luvulle osuvan viidenkymmenen vuoden aikana. Hieman sivutaan myös sukupuolirooleja, kun Stella siirtyy hienostorouvasta ammatinharjoittajaksi, ja sukupuoli-identiteettiä, kun Juden poikaystävä Reese osoittautuu vähitellen mieheksi muuntautuvaksi Therese. Kirja valittiin Goodreads-sivustolla vuoden 2020 parhaaksi historialliseksi romaaniksi.