Kustantaja: Otava 2021
Alkuteos: Alfie the Doorstep Cat
Suomennos: Elina Lustig
Alfie-kissan elämä on mennyt raiteiltaan: ensi hän menetti
parhaan ystävänsä, kissavanhus Agneksen, ja sitten rakkaan omistajansa
Margaretin. Nyt hänet aiotaan siirtää löytöeläintaloon, jota kissayhteisössä
pidetään ”kuoleman esikartanona”. Mieluummin Alfie sentään heittäytyy kohtalon
armoille ja etsii itse itselleen uuden kodin. Myötätuntoinen kollega kehottaa häntä
vaeltamaan niin kauan ja niin kauas, että jokin paikka tuntuu välittömästi
oikealta.
Yritin olla urhea. Vaikka olin kokematon, siitä olin
varma, että en koskaan enää halunnut olla yksin. Tämän kissan oli välttämättä löydettävä
syli, tai jopa monta syliä, joissa istua. Tiedostin tavoitteeni ja kasasin
rohkeuteni rippeet. Toivoin ja rukoilin, että kanttini kestäisi.
Alfien vaellus on pitkä ja vaarallinen, ja komea kolli laiha
ja takkuinen ennen kuin oikealta tuntuva katu tulee vastaan. Kadun muut kissat
eivät ota ruoasta ja huomiosta kilpailevaa uutta tyyppiä ihan ilman
mielenilmauksia vastaan, mutta laiskanpulskea ja lihava Tiikeri ottaa Alfien ystäväkseen.
Tiikerin neuvosta Alfie keskittyy tarkkailemaan juuri myytyjä
taloja ja vastikään vuokrattuja asuntoja. Alfie on jo itsekin kokenut, että ei
voi turvautua yhteen ainoaan omistajaan, ja kollega vahvistaa näkemyksen:
… elät enimmän osan aikaa jossain tietyssä paikassa mutta
käyt myös muiden talojen ovensuussa, kunnes he päästävät sinut sisään…
kynnykseltä toiselle kiertävä kissa sai moninkertaiset ruoat, kun monta eri
perhettä ruokki sitä, ja sitä hyväiltiin ja hemmoteltiin ja sen elämä oli
erittäin turvallista.
Kotien etsiminen ei käy ihan kädenkäänteessä. Joiltakin kynnyksiltä
Alfie ajetaan inhoten heti pois, joissakin paikoissa häntä suorataan pelätään,
mutta joissakin tapauksissa sinnikkyys palkitaan ja ihmisen ärtyisän pinnan
alta voikin paljastua todellinen pehmo. Alfiella on lopulta neljä tukikohtaa:
kaksi omakotitaloa kissanluukkuineen ja paritalon kaksi vuokra-asuntoa.
Paljastuu, että kaikilla Alfien valitsemilla ihmisillä on
jokin ongelma. Claire on surullinen ja katkera, koska aviomies on lähtenyt toisen
naisen matkaan ja koska uuden kumppanin löytyminen vaikuttaa toivottomalta. Jonathan
puolestaan on menettänyt hyvän työpaikan Aasiassa ja harmittelee suuren talonsa yksinäisyydessä epävarmaa tulevaisuuttaan Lontoossa. Kissan läsnäolo ja
kehräys lohduttaa heitä kumpaakin ja Alfie puolestaan saa nauttia herkuista (Jonathanin
luona katkaravuista!).
Paritalon vuokra-asunnossa asustavat pienen vauvan vanhemmat
Polly ja Matt. Polly on kestämisensä äärirajoilla hoitaessaan lakkaamatta
itkeskelevää vauvaansa ja pelkää tekevänsä lapselle tai itselleen jotain pahaa.
Ehkä hän ei sovi lainkaan äidiksi! Paritalon toisessa puolikkaassa asustelevat puolestaan
puolalaiset Thomasz ja Franceska kahden poikansa kanssa. Franceska näyttelee
urheaa ja vain Alfie tietää, miten suunnattomasti tämä kaipaa kotimaataan ja
etenkin äitiään.
Alfien on nyt pantava toimeksi ja ruvettava järjestelemään
ihmistensä asioita, jotka tuntuvat olevan pahasti sotkussa. Se vaatii
juoksentelua tassut kipeinä paikasta toiseen ja ehkä muutakin kärsimystä, mutta
sylien sopiva määrä on nyt kerta kaikkiaan turvattava!
Kissa kynnyksellä -teos kuuluu feel good -kirjallisuuteen.
Kissahan hellyttää pelkällä läsnäolollaankin, mutta Alfie on lisäksi viisas,
myötätuntoinen ja rohkea toimija, koska on saanut alkuperäisessä kodissa
osakseen paljon rakkautta ja koska on joutunut kokemaan myös ikäviä asioita. Kirja
ei ole liian imelä, vaan juuri sopiva hyvää mieltä tuottamaan.
En tämäntyyppisiä kirjoja yleensä lue, mutta vannoutuneena kissaihmisenä voisin tarttua tähän.
VastaaPoistaAnki, toki on hieman naiivia esittää kissa ihmismäisesti ajattelevana ja toimivana, mutta kyllä se näin jouluna sopii! Herttainen tarina!
Poista