Kustantaja: Karisto 2020
Mustaa jäätä -teoksen ensimmäisessä luvussa
Oulussa opiskeleva Antti saapuu osallistumaan entisen naapurinsa Elffin
syntymäpäiville. Järkytyksekseen hän löytää sekä syntymäpäiväsankarin että
tämän kanssa asuvan Gulffin kuolleena. Mitä on tapahtunut?
Lähdetään liikkeelle Antin lapsuudesta. Taloyhtiössä Elffiä
ja Gulffia vieroksutaan, mutta pientä Anttia he kiehtovat. Elffi jakelee
avokätisesti omenia ja Pectus-pastilleja, mutta on rellestämisensä ja
kohtaustensa vuoksi myös häiriöksi. Yrmeän Gulffin kohdalla taas kiinnostaa
Mersu, jota Antti auttaa puunaamaan, vaikka tietääkin saavansa paljastuessaan
isältä selkään. Isäänsä uhmaten Antti lähtee Gulffin mukana jopa tapaamaan
Elffiä salaperäiseen Piiriin, jonka kuvittelee vankilaksi. Paikka osoittautuu mielisairaalaksi.
Nyt paljastuu sekin, että Elffin oikea nimi on Siiri ja Gulffin Raili.
Naiset ovat tavanneet kirjastossa, jossa Raili on ollut
asiakkaana ja Siiri sijaisena. Näennäisesti he hakevat tietoa sienistä, mutta
tosiasiassa raketavat pohjaa syvemmälle tutustumiselle. Kumpikin on
kiinnostunut, mutta Raililta vaaditaan kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä, jotta
hauras ja arka Siiri uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen ja uhmata
yksinvaltaista aviomiestään.
Minä kysyin, oliko kävelyteillä mustaa jäätä, helpostikaan
ei huomaa, etenkin jos on liukkaat jalkineet. Nainen vilkaisi kenkiään, sanoi
että on pitävät pohjat.
Eletään 1950-lukua, jolloin laki ja asenteet ovat kaukana
nykyisestä. Tuolloin kaatumatauti katsottiin tylsämielisyyteen johtavaksi
perinnölliseksi sairaudeksi, joka lain mukaan estää avioliiton ja toisaalta
toimii perusteena avioeroon. Lesbous puolestaan oli täysin luonnotonta. Siiriä
vastaan kääntyy sekä sairaus että sukupuolinen suuntautuminen - lopputuloksena
ero ainoasta lapsesta, Timosta.
Raili uskoo olevansa pariskunnan voimakkaampi osapuoli niin
henkisesti kuin fyysisesti ja suojelee Siiriä kuin lasta. Ikävien asioiden
salailu saattaa kuitenkin osoittautua kohtalokkaaksi, samoin äkkipikaisuudesta
johtuvat harkitsemattomat teot. Siiri on yllättävän vahva hänelle tärkeissä
asioissa – ja tärkein niistä on oma lapsi. Pojan välinpitämättömyys ja etäisyys
eivät äidin rakkautta vähennä eikä siihen kannata kenenkään puuttua. Edes
Railin.
Mustaa jäätä -romaanissa vuorottelee kolme
kertojaa: Raili, Siiri ja Antti. Antti on lapsesta asti kuulunut Railin ja
Siirin elämään ja toimii aikuisena jonkinlainen viestinviejänä ja yhdyssiteenä
eri osapuolten välillä. Hän näkee tapahtumia ja tietää salaisuuksia. Kaikessa
tässä piilee jo siemen hänen tulevaisuudelleen, haaveelleen kirjailijanurasta.
Ajankuvaakin kirjassa tulee miltei vaivihkaa. Miten Siirin
ja Railin lapsuudessa ja nuoruudessa suhtauduttiin erilaisuuteen? Oliko eroa
kaupungin tai maaseudun välillä? Millainen oli naisen asema? Antti elää
lapsuuttaan 1950-luvun loppupuolella työläisperheessä, missä vihataan herroja,
mutta arvostetaan silti koulutusta ja akateemista uraa. Mies on perheen ehdoton
pää täälläkin.
Mustaa jäätä on sävyltään karu ja surullinen,
mutta on siinä kyllä yllättävän paljon huumoriakin. On hurjiin mittasuhteisiin
laajenevia tapahtumia. On osuvia lauseita. On hyviä henkilöhahmoja, joista
etenkin Gulffi on mielenkiintoinen särmikkyydessään. Kirjailija kuvaa ymmärtäen
henkilöidensä ajatuksia ja hienoisia mielenliikahduksia epäluulosta toivoon ja
vihasta rakkauteen. Uskottava ja vaikuttava psykologinen romaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti