Kustantaja: Otava 2023
Alkuteos: The Guest (2023)
Suomennos: Cristina Sandu
New Yorkissa asuva Alex on kaunis 22-vuotias nainen, joka
ansaitsee elantonsa seuralaispalvelussa. Viime aikoina asiakkaat ovat kuitenkin jostain syystä vähentyneet. Kimppakämpästä Alex potkaistaan pois siinä
vaiheessa, kun hän ei enää pysty maksamaan osuuttaan vuokrasta, mutta myös
varkauksien vuoksi. Alex on riippuvainen kipulääkkeistä ja käy usein verottamassa
asuinkumppaniensa varastoja.
Sitten Alex tapaa varakkaan viisikymppisen Simonin ja näyttelee
puhdashenkisen ja kainon nuoren naisen roolia niin uskottavasti, että pääsee asumaan
miehen luo Long Islandille. Elämä Simonin rantatalossa on yltäkylläistä,
ympärivuorokautinen palvelu pelaa ja kalliita lahjoja satelee. Alex itse
asiassa pitää miehestä eikä koe tämän vaatimia palveluita liian rasittavana
korvauksena mukavuudesta.
Sen Alex kyllä ymmärtää, ettei hänen sovi seurassa esittää omia
mielipiteitään, vaan kuunnella muita kainosti nyökkäillen. Hän on vain nuoren naisen kokoinen ja muotoinen liikkumaton osa sosiaalista kalustusta ja helposti korvattavissa.
Eräissä seurapiirijuhlissa Alex kuitenkin heittäytyy humalapäissään liian
rohkeaksi ja saa seuraavana päivänä kyydin rautatieasemalle ja käteensä menolipun
kaupunkiin.
Alex uskoo, että kyseessä on vain pieni näpäytys –
tosiasiassa Simon odottaa hänen palaavan pian takaisin. Otollisin hetki
paluulle olisi todennäköisesti Simonin vuosittain järjestämä Labor Day -juhla,
johon on aikaa vajaa viikko. On toinenkin syy, miksi Alex ei halua lähteä
saarelta: hän on suuria summia velkaa rikollispiireissä liikkuvalle miehelle.
Seuraavat päivät Alex viettää lähitienoolla lyöttäytyen pahaa
aavistamattomien ihmisten seuraan. Hän on yksi viikonloppuvieraista,
perheystävä, luotettava seuralainen. Alex ei välttämättä tarkoita pahaa, mutta
kaikkialla hänen jälkeensä jää tuhoa. Joskus hän aiheuttaa kolhuja
parisuhteeseen, joskus vie ihmisen viattomuuden. Joskus hän vahingoittaa tavaraa,
joskus järkyttää mielenterveyttä.
Homma meni aina saman kaavan mukaan. Alex työntyi kyllin
lähelle että veti toisen huomion puoleensa, sai tämän olon hieman kireäksi.
Kireys oli helppo kääntää adrenaliiniksi, mielenkiinnoksi, suopeudeksi.
Alex on ristiriitainen hahmo. Hän näkee asiat ympärillään kaunistelemattoman
selkeinä ja tietää, miten saavuttaa haluamansa, mutta ei pysty aina
hallitsemaan itsetuhoista puoltaan. Hän kuitenkin uskoo pystyvänsä korjaamaan
tilanteen kuin tilanteen, kunhan vain jaksaa olla sinnikäs. Sopiva tarina auttaa myös, sillä
tosiasiat eivät kiinnosta etenkään joutilasta yläluokkaa.
Useimmat
valitsivat mieluiten tarinan. Alex oli oppinut tarjoilemaan sen, vetämään
ihmisiä puoleensa esittelemällä heille ihannekuvan heistä itsestään,
tunnistettavan mutta kymmenisen astetta todellista vaikuttavamman, kaunistellun
version… Ihmiset olivat helpottuneita ja kiitollisia saadessaan loksahtaa
osaksi jotakin suurempaa, jotakin helpompaa.
Kirjan suomenkielinen nimi Vieras on oivaltavasti
moniselitteinen. Ihmiset ottavat Alexin vieraakseen, mutta joskus Alex tuntee silti
olevansa ulkopuolinen – kuin aave elävien maailmassa. Arvoitukseksi Alex jää
myös lukijalle, sillä kirjailija ei tarjoa mitään selitystä hänen
toiminnalleen. Alex onkin oikeastaan vain peili, jonka avulla kirjailija näyttää
rikkaiden tyhjän ja itsekeskeisen elämäntavan sekä heistä riippuvuussuhteessa
olevien alistetun ja turvattoman aseman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti