8.11.2021

SAISIO, PIRKKO: Passio

Kustantaja: Siltala 2021

Pirkko Saision romaani Passio on huima seikkailu Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten hengessä. Topeliuksen teoksessa sukupolvelta toiselle siirtyy kuningas Kustaa II Adolfin lahjoittama kuparisormus ja Saision romaanissa puolestaan eräs kultaesine yhdistää eri vuosisatojen ja eri maiden ihmisiä. Sivuja Passiossa on peräti 732, mutta teksti vetää ja lukeminen etenee joutuisasti.

Lammas halusi ruohoa, vettä, parittelua, etsi toisista lampaista turvaa. Ihminen halusi kaikkea samaa, sen lisäksi kultaa. Jumala ja Girolamo Savonarola eivät ymmärtäneet, mistä kullanhimo oli peräisin. Tietenkin se liittyi omenoihin, naiseen ja käärmeeseen. Se liittyi puuhun, jonka asiat eivät kuuluneet ihmiselle.

Aluksi ollaan 1400-luvun viimeisissä vuosissa Italiassa, kun firenzeläinen ruhtinatar Vasari uhraa dominikaanimunkki Savonarolan sytyttämällä turhuuksien roviolla itselleen toisarvoista tavaraa ja heti Savonarolan kuoltua vuonna 1498 kaivaa esiin kalleimman aarteensa: kullasta ja jalokivistä tehdyn työmiehen kämmenen kokoisen kaulakorun, joka esittää hyvän ja pahan tiedon puuta käärmeineen kaikkineen.

Myöhemmin koru muuttaa moneen kertaan muotoaan siirtyessään ihmiseltä toiselle. Sen matka vie Venetsian kautta Keski-Eurooppaan ja Venäjälle, Suomen kautta Solovetskin luostarisaaren vankileirille Neuvostoliittoon ja lopulta 1950-luvun Helsinkiin. Joskus se vaihtaa omistajaa varkauden seurauksena, joskus myytynä, joskus lahjana, joskus sattumalta löydettynä.

Sillä on merkitystä, että koru on alun perin esittänyt hyvän ja pahan tiedon puuta. Huolimatta ajasta, paikasta, uskonnosta, aatteesta, yhteiskunnallisesta asemasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta ihmiset nimittäin ainakin jossakin vaiheessa miettivät sitä, millaista tietä heidän pitäisi elämässään kulkea ja millaisia syntejä katua. Miksi ylipäätään elää?

Henkilöitä on paljon ja erilaisia, mutta Saisio kuvaa kaikkien vaiheita yhtä tasapuolisesti ja tuomitsematta. Kukaan ei ole pelkästään hyvä tai paha, vaan olosuhteet ja muut ihmiset vaikuttavat heihin ja muovaavat uusia rooleja entisen minuuden päälle. Historia myös toistaa itseään ja esimerkiksi 1500-luvun juutalaisen Leeahin ja 1900-luvun helsinkiläisen Lindan kohtalot ovat hyvin samankaltaiset.

Veri yhdisti tuntemattomat ihmiset samaan kuohuntaan, vaikka he elivät tuhansien kilometrien päässä toisistaan, eri mantereillakin…

Passio on tapahtumarikas ja yllättävä: hetken tuntee elävänsä Leo Tolstoin maailmassa ja seuraavaksi jo saippuaoopperassa. On häivähdys mystiikkaa ja symboliikkaakin on varmasti paljon enemmän kuin pystyy huomaamaan. On ikäviä tapahtumia, mutta myös lämpöä ja huumoria. Pirkko Saisio on tainnut kirjoittaa teostaan aika lailla kieli poskessa ja omasta taituruudestaan ja tietämyksestään nautiskellen. Ehdottomasti lukemisen arvoinen – seikkailu odottaa!

2 kommenttia:

  1. Saisiolta olen lukenut jonkun kirjan, josta en muistaakseni niin innostunut. Ehkä kuitenkin kokeilen tätä jossain vaiheessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anki, minäkään en ole ennen innostunut Saision teoksista, mutta tämä kirja yllätti täysin. Ihan uudenlaista Saisiota!

      Poista